ID
PW
Login  Register  Help
My album reviews/comments My collection My wish list
Kotiteollisuus - Iankaikkinen cover art
Band
Albumpreview 

Iankaikkinen

(2006)
TypeStudio Full-length
GenresHeavy Metal
LabelsMegamania
Album rating :  -
Votes :  0
Lyrics > K > Kotiteollisuus Lyrics (109) >

Iankaikkinen Lyrics

(11)
Submitted by level Tinfeer
1. Kivireki (2:49)
Nimeni
on kadonnut taulusta porraskäytävämme
nimesi
siellä vielä on ja jonkun toisen, on elämämme
asunnossa, jota enää en tunne

Valoa
ikkunastasi hohtaa ja kaksi varjoa
kohtaa
pian valo sammuu ja yön kylmyys saapuu ja
repivä yksinäisyyden tunne

Liikun kuin olisin uni tai yö
tämä jäätävä talvi ikuisesti häntäänsä syö

Raahaan
elämääni kuin kivirekeä perässäni
kannan
uniani, haaveitani, toiveitani selässäni
ja olen niiden ulkopuolella

Pian herään talviunestani
kaikki on kuin ennenkin!

Pian herään unestani
ennemmin tai myöhemmin!

Herään talviunestani
kaikki on kuin ennenkin!

Kaikki on kuin ennenkin!

Kaikki on kuin ennenkin!
2. Arkunnaula (4:06)
Maailma on kuoleman odotushuone
ja nimeäni
odotan sen penkillä kylmällä

Takaa verhojen katselen kuinka te
sotkette maailmaani
sille sotkulle vain nauretaan ylhäällä

Tämä maa on tyhjyyttä täynnä
täynnä kuolon ääniä
ankara tuuli taivaalta raivaa
esiin kylmiä tähtiä
viimeistä arkunnaulaa
juuri äsken naulattiin
ja lapsikuoro haudalla laulaa:
"Olkoon sitten niin"

Te olette niin pirun nuoria
teitä vain naurattaa
viihdytte, vaikka maailma on pielessä

Minä käyn neljättäkymmentä ja
arkku on jo ostettuna
ja hautapaikka aivan kirkon vieressä

Ja minä luovutan
luovutan
luovutan ja jään
viimein lepäämään
lepäämään
arkkuun viileään
3. Iankaikkinen (4:13)
Yö kestää vuorokauden
eikä lopu sittenkään
kellon viisarit liikkuvat, mutta aika ei
liiku mihinkään

Silloin ikävä kävelee sisälle
vaikkei kukaan pyytänyt sitä peremmälle
se istuu alas, se istuu vielä
syliänikin syvemmälle
...ja syvemmälle

Iankaikkinen
kulkee isäntänä pelloillaan
ihmisen sielu taskussaan
ihmisen sydän rinnassaan

Kuoleman jälkeen on elämää
olen todisteena siitä
olen kuollut kerran ja toisenkin
eikä sekään riitä

Enkä minä tätä kirjoittanut
tämän kirjoitti ikävä tai kaiho
ja pisarana sateessa on
yhden ihmisen rakkaus tai raivo
4. Kadonneet (3:40)
Tyhjään pihaan
katselet ikkunasta
päivääsi vihaat
vaikka on aamu vasta
aamusta iltaan
on liian pitkä matka
tahtoisit luovuttaa
pää käskee: jatka

Mietin kuka olet
mitä teet työksesi
oletko kotiäiti
ja onko miehesi
juurtunut, mädäntynyt
sohvaan kii
samalla kun sinä
katoat haaveisiin

Kadonneet kiertävät kuuta karkuun
ja huomista, sen tuomista
suruista tai iloista eivät saa mitään
Aurinko palaa, se valaa
kaunista maatamme, ja saatamme
huomata kuinka sen mullasta itää
ei mitään!

Tuon tuulipuvun alla
on kauneus piilossa
sitä ulkoilutat
leikkipuistossa
kerran viikossa
tila-autolla kaupunkiin
tahtoisit eksyä
kauppakeskuksiin

Samalla raivolla
läpi vuorien
samoilla lauseilla
läpi vuosien
näin elämä yrittää
meitä lannistaa
jos mikään muutu ei, me
tänne katoamme
5. Ukko Perkele (5:35)
Hän raivaa uuden tien
yli isiemme luiden
kerta kerran jälkeen korjaa
veripelloilta sadon uuden

Tuonen ukko, koukkusormi,
takkuturpa, sarvipää, yön mustan kutoja,
mustahammas, karvahäntä,
Tuonen joen vaskiverkon
ikuinen punoja

Kukaan ei huomaa yötä
pimeän keskellä
kukaan ei huomaa yötä
kukaan ei välitä



Ruttoa rumempi, kavalampi kauppiasta
kylmässä sylissään tuudittelee ihmislasta
Ukko Perkele voiton vie maailmasta
kylmässä sylissään nukuttelee ihmislasta



Sen sylissä nukkuvat lapset
ja nukkuu koko kansa
se lupaa maailmamme
ikuisesti kantavansa

Avunhuuto pisara on meressä
rukous veripisarana veressä
juokse karkuun, ja se minkä taakse jätät
onkin pian vastassa edessä

Kukaan ei huomaa...
6. Tuonelan koivut (5:11)
Hukun tämän tien tyhjyyteen
keskelle korkeiden talojen
jotka kohoavat taivaisiin
koteina Jumalan kuvien

jotka joivat nuoruuden lähteestä
jotka rakensivat onnelan
mut eivät löytäneet ihmistä sieltä
löysivät pitkän, piinallisen kuoleman

Vierii kyynel, vierii toinen, vierii
silmistä vesi veden jälkeen
rinnoilta helmoille, helmoilta
joeksi ja joesta järveen
järvi syvä kuin synkin suru on
musta kuin yötaivas pimeä
Tuonelan koivut, lehdettömät
kuiskivat meidän kahden nimeä

Tuntematonta maisemaa kuljen
teen matkaa toivoen
väsyneenä jään lepäämään
katveeseen Tuonelan koivujen

Sanoisit jotain, tekisit jotain
jotta herätä saisin
jotta Tuonen teiltä, sen vainioilta
saisin elämäni takaisin
7. Kaksin käsin (3:26)
Pirun viulu soi
sen tahdissa laulamme, tanssimme joka ilta

Piru nauraa meille,
se reppumme täyttää turhilla unelmilla - saavuttamattomilla

Täytyy elää vaan
meitä Piru vie ja se tie
on kuin kauhoisi paskaa kaksin käsin
Paetaan kuolemaa
ikuisesti elää se, joka kerää
kaikkea kaksin käsin

Ota kiinni mistä saat
kauho kaikkea, hekumoi ikuisesta elämästä

Sitä himoa taas tyydytät
vaikka tulet sitä tyydyttämästä - revipä iloa tästä

Minä nukun kuin koira, ja lopulta
pahaan uneen herään
siinä esi-isämme eivät enää
jaksa itkeä lastensa perään
8. Kummitusjuna (4:21)
Pari vuotta
vanhensi minua
ainakin kymmenellä
nyt en voi kuin ihmetellä
kuinka nopeasti
ohi kiitävät
tutut ja vieraat maisemat
uudet ja vanhat asemat

Uni laskee peiton
elämäni ylle
ja taas kaikki sekoittuu
kunnes viimein erottuu
mies, joka kantaa
itkemätöntä itkuaan
läpi kylmän maan
uudestaan ja uudestaan

Kummitusjuna!
sinne kirottuna
istun noiduttuna

Katselen aamuyötä
junan ikkunasta
aamukasteisia,
usvaisia peltoja
Näen itseni
usvan keskellä
yksin seisomassa
uudella asemalla
9. Pullon henki (6:04)
Himo on sokea
janoinen koira helvetistä
se on viinapiru, pahan tuoja
murheen ikuisen luoja

Ja mikään ei muutu
vaikka toivot niin
vaikka kannat minua
niihin unelmiin

joita vieläkin elätät
joihin uskottiin
ennen kuin eksyin tähän
Saatanan labyrinttiin

Luoja varjele vakainen
Jumala ikuinen kaitse
todista, että mul on henki
Torju Perkele pahainen
Piru katala piekse
tukehduta pullon henki

Kuljen Helvetissä
sen karussa maisemassa
kuivia huuliani hioo
tuoppien tuoma toivo
10. Aamu (5:02)
Kuten kansa on
hukassa ilman johtajaansa
on maailma
eksynyt ilman Jumalaansa

Jaettiin viisi leipää
jaettiin kaksi kalaa
se saakin riittää, sillä
ihmeidentekijä ei palaa

Aamu on
kuin pesä jonkin oudon linnun
hauraana korkealla
se keikkuu
latvassa lahon puun ja kylmän tuulen
riepoteltavana

En nukuta
lastani enää saduilla
kuuntelemme, kuinka
valloittajat marssivat kaduilla

Aatteen, uskonnon, rahan
nimissä kaiken pahan
saamme niellä, nielemme hevosen
ja sen nahan

Aamu on
kuin pesä jonkin oudon linnun
hauraana korkealla
se keikkuu
latvassa lahon puun ja kylmän tuulen
riepoteltavana
tai soitin
yön pimeydestä rakennettu
kielinään roudan hiukset
seiteistä aamukasteisista kasattu
soiden kuin kuoleman kielet

Tuonelan soitin soi
romuluinen kantele helisee
yö sakenee, ja pakenee
viimeiset valon säteet
kun kuolon kädet meitä hyväilee
11. Unilaulu (3:55)
Yö tuudittelee lasta
joka ei tiedä maailmasta
ei tajua taakkaa näillä
isän isoilla olkapäillä

Kuolema tyynynäsi
pehmeänä pääsi alla
ympärillä pahuus juhlii
sua odottelee kaikkialla

Yötaivaan kirkkaat tähdet
kylmyydellään meille nauraa
kun joskus kotoa lähdet
pihapuiden linnut laulaa:

Kuolema tyynynäsi
pehmeänä pääsi alla
ympärillä pahuus juhlii
sua odottelee kaikkialla

Ja Kuolema tyynynäsi
pehmeänä pääsi alla
ympärillä pimeys juhlii
voittoansa kaikkialla
Info / Statistics
Bands : 28,300
Albums : 101,888
Reviews : 6,572
Lyrics : 94,507
Top Rating
 Repulsion
Horrified
 rating : 86.7  votes : 11
 Helloween
Live in Sao Paulo
 rating : 88.9  votes : 18
 Celesty
Vendetta
 rating : 89.5  votes : 19