Log In
Register

Raunioissa Full Album Lyrics

Sotajumala - Raunioissa cover art
Band
Album

Raunioissa

(2015)
TypeAlbum (Studio full-length)
GenresDeath Metal
Album rating :  –
Votes :  0
Lyrics > S > Sotajumala Lyrics (36) > Raunioissa Lyrics (8)
Submitted by level 21 록스타 (2017-10-14)
1. Saattajat (4:59)
Uhrattuina ovat sydämien liekit
uhreina elämän verestä
veressä viattomat lapset
kauneus kasvoillaan epäpyhyyden edessä

Uhrattuina ovat sielut syntymässä
tyhjyyden lyhtyjen loisteessa
loiste palvoen pimeyden valoa
loiset loisten joukossa

Hänen nimessään ihmisten siemenet
syntymättömät syntyneet
hänen nimessään synnittömät syntiset
käärmeen kielestä kyyneleet itkeneet

Uhrattuina ovat he luusta luodut
katraat kulkien kuoleman virrassa
virta ihmisyyden verestä
silmä silmästä, usko elämän edessä

Uhrattuina ovat roikkuvat lihat
turmeltuneet elämälle
elämä tietoisuuden askeleena
silmän katse kuoleman yllä

Hänen nimessään ihmisten siemenet
syntymättömät syntyneet
hänen nimessään synnittömät syntiset
käärmeen kielestä kyyneleet itkeneet

He, saattajat...
2. Sinä et ole yhtään mitään (5:04)
Istut hiljaa, suusi täynnä hiekkaa
tomua, tuhkaa, kasa turhaa lihaa
vain sylkesi nuo turhat sanasi tietää
sinä et ole yhtään mitään!

Silmäsi syön, katseesi nielaisen!
Sanasi omistan, puheesi hukutan!
Sielusi hautaan muistoni sisään
sinä et ole yhtään mitään!

Kurkkusi tukossa valheita tuttuja
totuuden siemen syvällä piilossa
vatsalaukkusi auki, suolesi solmuun
armoa kerjäät saamatta sitäkään
sinä et ole yhtään mitään!

Tulevaisuutesi kuin sairaan eläimen
lyhyt, kituva, ilman lohtua
silmäsi kuivaan, kyyneleesi juon
sielusi hukutan itseni sisään
sinä et ole yhtään mitään!

Silmäsi syön, katseesi nielaisen!
Sanasi omistan, puheesi hukutan!
Sielusi hautaan muistoni sisään
sinä et ole yhtään mitään!

Makaat maassa hiljaa, kehosi vuotaa
sanoja tuttuja, verenpunaisia
suusi täynnä hiekkaa, elämäsi katoaa
kurkkusi ummessa, huutamaan lisää
sinä et ole yhtään mitään!

Silmäsi syön, katseesi nielaisen!
Sanasi omistan, puheesi hukutan!
Sielusi hautaan muistoni sisään
sinä et ole yhtään mitään!

Sinä et ole yhtään mitään!
3. Uhrina sairaan (3:28)
Väärän polun valitsit, siellä hänet kohtasit
silmistä palon näit, iskuista kiihkon tunsit
kellarista heräsit, sidottuna, vaatteitta
häväistynä, raiskauksen uhrina

Jääkylmä lattia, ketjujen raastava kolina
vanhan veren mätä löyhkä, huumaava
eritteitä seuraavat toukat, torakat
sinusta nauttivat, omakseen ottavat

Uhrina sairaan!

Olit ruokkija himojen, halujen
vastaanottaja sairaan mielen tuotosten
pienen hetken päätös muutti lopun elämäsi
tuli sinusta sairaan mielen innoittaja

Uhrina sairaan!
4. Veljen viha (7:32)
Kohmeinen maa lämpimän veren kyllästämä
tuttu naama vasten maata
iho harmaa, kuolemankalpea
et sitä meinaa tunnistaa omaksesi

Tämä tapahtui sinun kätesi ansiosta
laskit surutta maahan ensimmäisen veren
lunastan kostoni, vaadin takaisin omani
nyt on sinun veresi vuoro

Lasken sinut maahan
paikkaan jossa veljeni tapoit
nyt sinusta vuorostaan pakenee henki
minun vuoroni vuodattaa vertasi

Se oli sinun viimeinen virheesi
kun veljen minulta riistit
kostoni suloinen on raudanmakuinen
silmä silmästä, veri verestä

Maa jälleen lämpimän veren kyllästämä
vieraan naama vasten maata
iho kauniin harmaa, kalmankalpea
ei sinun omaa vertasi

Lasken sinut maahan
paikkaan jossa veljeni tapoit
nyt sinusta vuorostaan pakenee henki
minun vuoroni vuodattaa vertasi
5. Kuolemanmarssi (4:01)
Ei kysymyksiä, ei vastalauseita
ei niskurointia, ei ajatuksia omia
tuki suusi, tiedä paikkasi
pyyhi kyyneleesi, tiedät kohtalosi

Tapa... jumalasi nimeen!
Tapa... jumalasi!

Ajattelematta käskyjä totellaan
valheilla ajatuksiamme ohjataan
kiero mieli ajaa omaa etuaan
rinta rinnan kohti kuolemaa marssitaan

Vanno nimeen, vanno tekeväsi
vanno verellä, vanno tappavasi
vanno nimeen jumalasi, vanno tekeväsi
vanno verellä omallasi, vanno tappavasi

Tapa... jumalasi nimeen!
Tapa... jumalasi!

Ajattelematta käskyjä totellaan
valheilla ajatuksiamme ohjataan
kiero mieli ajaa omaa etuaan
rinta rinnan kohti kuolemaa marssitaan
6. Elävänä omassa haudassaan (4:20)
Kääntyillen omassa haudassaan
läpimärkänä omasta verestään
etsien vapautusta tuskasta
sitä koskaan saamatta

Kylmät ruumiit ympärilläsi
pinottuna vuotavat päällesi
joukkohaudassa viimeinen elossa
raatoja, kymmeniä kuolleita

Sinut monttuun heitettiin, elävältä haudattiin
silmäsi unohdettiin, huutoasi ei kuultu
kun sinut sinne jätettiin, sinut monttuun heitettiin
elävältä haudattiin, silmäsi suljettiin...

Halvaantuneena huudat apua
seuranasi verta, multaa, matoja
kyyneleesi sekoittuvat vereen
veri valuu allesi, viereen

Sinut monttuun heitettiin, elävältä haudattiin
silmäsi unohdettiin, huutoasi ei kuultu
kun sinut sinne jätettiin, sinut monttuun heitettiin
elävältä haudattiin, silmäsi suljettiin...

Elämäsi (sinulta) surutta riistettiin
silminnäkijät (ympäriltä) vaiennettiin
kaikkialla (ympärilläsi) toisten ruumiita
sinä ainoana vielä elossa

Sinut monttuun heitettiin, elävältä haudattiin
silmäsi unohdettiin, huutoasi ei kuultu
kun sinut sinne jätettiin, sinut monttuun heitettiin
elävältä haudattiin, silmäsi suljettiin...
7. Riimit lihan säälistä (3:44)
...Sillä jälleen on sammuva tuo kansan surkea karja
häpeän onni kuoleman ilossa
suru synnitön on syntyvä uudelleen
harmaa kuolema tyhjyyden ontossa lihassa

...Sillä kuolevat ovat he, nuo elämän palvojat, nuo heikot orjat!
Viimeisellä kuoppaisella matkalla kehosta syvään hautaan
ikuisuus aamutähden valon loisteessa
kyynel karvas, luista lihan kuluttanut

...Sillä nuo kuolevat
ovat itse kuolemalta kätensä ristijät
kaikuvat riimit lihan säälistä
häväistyksen urat kasvoillaan
veri vihdoin viinistä esiin virrannut!

...Sillä riippuvan lihan venyneet syyt
ovat kuolemaan asti avoinna ristillä
haavojen vuolaissa säikeissä vallan hurma ja virta
tavoittamaton elämä, kuoleman käsillä

...Sillä kaikkeudessa on kaikki ja kaikessa ei ole mitään!
Synnissä syntyvän syyllistävä taakka
aamukasteessa uuden elämän väistämätön tuho!

...Sillä nuo kuolevat
ovat itse kuolemalta kätensä ristijät
kaikuvat riimit lihan säälistä
häväistyksen urat kasvoillaan
veri vihdoin viinistä esiin virrannut!
8. Päivä jolloin aurinko sammui (7:13)
Isä oman veljensä syö
suku sammuu pala palalta
kylmän kehonsa lämmittää
oman kotinsa liekeissä, raunioiden tulessa

Äiti oman lapsensa kuristaa
raiskaa oman veriperintönsä
sairauden siemen itänyt loppuun
rakkaus muuttunut hulluudeksi

Tunnet hengen salpautuvan sisälläsi
raskas tuhka täyttää keuhkosi
avonaiset silmät palavat umpeen
rikin pistävä löyhkä ilmassa

Säteilyn tulisen tunnet ihollasi
keho peitettynä rakkuloilla
palon arvet muokkaavat
kehosi uudelleen syntymään

Rauniot jäljellä perheonnesta
vaaleat luut loistavat kuunvalossa
jäljellä vain kylmyyttä, pimeää
aurinko ei korista tätä viimeistä päivää

Kotisi tehty tomusta, tuhkasta
asukkaat luusta, ei lihasta
päivä jolloin aurinko sammui
kaikki elävä ympäriltä loppui

Luiden valtakunnassa kotisi on
jokainen keho kalpea, lihaton
kiiltävää, valkeaa joka puolella
yksi väri koristaa kaikkia
 
Info / Statistics
Artists : 34,234
Reviews : 7,823
Albums : 121,854
Lyrics : 149,338